Tekstit

Jatkuvan kasvun hylkäämisestä ja donitseista

Kuva
Jatkuvaa kasvua? Teollistumisen alkuajoista lähtien talouskasvu on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti ja esimerkiksi Suomessa aineellinen elintaso on noussut 25 kertaiseksi 1800-luvun loppuun verrattuna. Talouskasvu on asia, jota kyseenalaistetaan harvoin jos ollenkaan ja puoluepolitiikasta riippumatta hallitusohjelmat on laskettu sen varaan. Planeetan rajojen tullessa vastaan hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman ilmastonmuutoksen myötä ja ekosysteemin vakavasti kriisiytyessä on talouskasvun vastustus ollut vain marginaalisten liikkeiden (kuten Extinction Rebellionin)  agendalla. Talouskasvu-ajattelu on haasteen edessä: sen on päästävä ekologisesti kestävälle polulle. Haasteeksi myodostuu palkkatyöhön perustuva toimeentulomalli. Tuotannon supistaminen kriisiyttäisi tämän mallin ja ohjaisi yhä useamman julkisen sektorin turvaverkkoon. Yksi ratkaisu on jo olemassa, nimittäin "vihreä kasvu", jota EU:n alueella on harjoitettu jo vuodesta 1990. Vuodesta 1990 tähän päivään Euroopan union

Joukkoliikenne kaikkien ulottuville

Kuva
Jyväskylän joukkoliikenteen linjastouudistus on puhuttanut kuntalaisia viime aikoina. Suunnitelmaluonnokseen perehtyneet ovat huomanneet, että esimerkiksi Säynätsalon linja-autoyhteydet heikkenevät vaikka lisää reittejä tuleekin. Lisäksi uuden keskussairaala Novan vaihdottomat yhteydet pitäisi monen mielestä olla useamman kuntalaisen ulottuvilla. Toivottavasti mahdollisimman moni käy antamassa palautetta linjastotyön laatijoille, nyt kun aikaa kommentoinnille jatkettiin kahdella viikolla. Jyväskylän joukkoliikenteen uutta linjastosuunnitelmaa voi käydä kommentoimassa 14.5. asti osoitteessa https://platform.remix.com/map/8fd5c138?latlng=62.26699,25.75784,10 Linjastouudistus perustuu Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien valtuustoissa hyväksyttyyn "Linkki tulevaisuuteen 2030" kehittämisohjelmaan, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkamäärät vuoteen 2030 mennessä. Samassa kehittämisohjelmassa on pari muutakin kiinnostavaa visiota tulevaisuutta ajatellen.

Ydinvoimasta ja Jacques Cousteausta

Kuva
Luonnonsuojelua dynamiitilla Vuonna 1956 merentutkija ja -suojelija Jacques Cousteau voitti Cannesin  Kultaisen palmun dokumentillaan Le Monde du silence (Hiljainen maailma). Se  on yksi harvoista Cannesissa palkituista dokumenteista; vastaavaan pystyi  seuraavan kerran Michael Mooren Fahrenheit 9/11 miltei 50 vuotta  myöhemmin. Vielä tänäänkin Le Monde du silencen kuvat veden alla ovat huikeita ja  tarinankerronta mukaansa tempaavaa (olihan kuvausryhmässä  työskentelemässä myös muuan Louis Malle). Asia, joka nykykatsojaa kuitenkin  hätkähdyttää on tapa, miten eläimiä ja luontoa kohdellaan: miehet ratsastavat  kilpikonnilla, heittävät dynamiittia mereen tutkiakseen paikallista  ekosysteemiä ja tuhoten samalla korallia sekä mereneläviä. Pahin kohtaus on  kuitenkin se, kun Cousteaun aluksen "Calypson" potkuri haavoittaa valasta ja  houkuttelee paikalle haita. Muita valaita suojellakseen miehistö päättää  tappaa joka ikisen paikalle saapuvan hain. Kohtauksen hyytävyyttä alleviiv

Oulun toimiva pyöräilyverkosto on esimerkki muille kaupungeille

Kuva
Veljeni asuu Oulussa ja kertoo usein miten hyvin siellä on pyörätiet ja -reitit suunniteltu. Hän pyöräilee usean kilometrin matkan joka työpäivä. Päätin ottaa asiasta itse selvää ja pohtia olisiko Oululla tarjottavana ideoita esimerkiksi kotikaupungilleni Jyväskylälle.  Tarina alkaa siitä, kun Oulussa 1960-luvulla suunniteltiin keskustaa ja yritettiin selvittää autoiluun liittyviä ongelmia. Liikenneinsinööriksi palkattu Mauri Myllylä ajatteli boksin ulkopuolelta ja halusi lisätä pyörätietä joustavaan liikkumiseen uusien autoväylien sijaan. Suunnitelmaa tietysti vastustettiin ja oltiin huolissaan katoavista parkkipaikoista. Tästä huolimatta pyöräliikenteen kokonaissuunnitelma valmistui vuonna 1972 ja sitä pidetään yhtenä Suomen parhaista. Suunnitelmassa pyöräliikennettä ei ole ohjattu tukkoisille autosilloille, vaan jalankulkijoille ja pyöräilijöille on rakennettu suuret määrät omia siltoja. Tämän vuoksi polkupyörä on Oulussa kaikkein nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Oulu on panost

Hallituksen näpäyttäminen ei ole kuntavaalin tarkoitus

Kuva
Teuvo Hakkarainen listaa Keskisuomalaisen kolumnissaan 26.2. ”Etelän ristin alla” todellisen perussuomalaisten oldies-kokoelman: on EU:n velkapakettia, vuoden 2015 pakolaiskriisi, Yleisradion puolueellisuutta ynnä muuta. Yhteistä näille asioille on se, ettei yksikään niistä liity kuntavaaleihin, eikä ole kunnanvaltuutettujen päätettävissä. Kuntalaisille tärkeistä asioista kuten terveyspalveluista, hammaslääkärijonoista tai vanhustenhuollosta Hakkarainen ei kirjoita sanaakaan. Hän on myös toisessa yhteydessä ilmoittanut, että valituksi tultuaan ei osallistuisi kotikuntansa kunnanvaltuuston kokouksiin ollenkaan. Hakkarainen lopettaa kolumninsa kirjoittamalla: ”(Kuntavaaleissa) - - perussuomalaisilla on mahdollisuus antaa kunnon isku hallituksen harjoittamaa tuholaistoimintaa kohtaan.” Kuntavaalien tarkoitus ei kuitenkaan ole mikään Suomen hallituksen ”näpäyttäminen”; sitä varten on erikseen eduskuntavaalit. Kuntavaaleissa valitaan kansan mielestä pätevimmät ihmiset päättämään meidän kunt

Asunnottomuus on poistettavissa

Kuva
Viime aikoina täällä Jyväskylässä on öisin lämpömittari laskenut miltei kolmeenkymmeneen pakkasasteeseen. Olemme saaneet tähän helmikuuhun ihan oikean talven.  Kaikille tämä ei kuitenkaan ole ilon aihe. Jokainen voi kuvitella miltä tuntuu, kun sellainen yö lähestyy eikä ole kotia mihin mennä. Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopulla 4341 asunnotonta, joista 721 yöpyy metsissä, rappukäytävissä, avoimissa liiketiloissa tai ensisuojissa. Vaikka asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle on heitä Jyväskylässäkin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan 125 ihmistä. Edellisen hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta ja aktiivisuusehtojen lisääminen johtivat eriarvoisuuden kasvuun ja häätöjen lisääntymiseen vuonna 2017. Edelleen jatkuva koronaepidemia tullee näkyviin asunnottomuustilanteessa viiveellä vuoden 2021 aikana. Poliittisilla päätöksillä on väliä; asunnottomien lukumäärä on saatu laskemaan merkittävästi 1980-luvun 20 000 henkilöstä. Nykyisen ha